olen aikalailla kirjoittanut tänne blogiini ajatuksiani mitä Jumala on mulle arjen keskellä opettanut...Nyt ajattelin vähän laajentaa alaa ja kirjoittaa muutakin elämästäni mitä näen,mitä koen.

Palvelemisen kriisi,minäkin olen sen käynyt läpi.En kerro tätä siksi,että haluan tuoda negatiivisia asioita Jumalan palvelemisessa esille vaan rohkaista niitä jotka ovat samassa tilanteessa.

Olen palvellut jo jonkinaikaa ylistyksenjohtajana.Nyt minulla on ollutkin ensimmäinen syvä kriisi.On vaikeaa olla ylistyksenjohtajana ja nähdä minne Jumala haluaa seurakuntansa ylsityksessä viedä ja kuitenkin kerta toisensa jälkeen sinne ei päästä,koska seurakunnan johto ei ole valmis!mitä tarkoitan tällä.hyvin usein ihmiset jotka eivät ole ylistäneet hyppäävät varsin helposti ylistykseen mukaan kun ei se ole oikeesti vaikeaa se ei ole este!!!Mutta jos johto ei avaa hengessä tietä ei voi ylistyksenjohtaja viedä ihmisiä sinne minne näkee...

Minulla oli kaksi vaihtoehtoa!Joko luovutan uupumukseni vuoksi ja löyn hanskat tiskiin,että pitäkää puljunne(ei nyt ihan noin raasti) tai sitten nostan kissan pöydälle ja kerron mitä näen ja koen.Seuraava vaihe on otetaanko minut vastaan vai lyödäänkö ovet kiinni...

Mitä sitten...Minä olen ainakin puhunut ja jos sitten lopetan,lopetan sen puhtaalla omallatunnolla,olen tehnyt jotain!Tämä tila on useissa muissakin seurakunnissa...Ylistyksenjohtajat uupuvat tämän taakan alle...

Tämä taakka voi olla sinulla vaikka palvelet missä!Sinä voit lopettaa uupumuksen alla tai taistella tai siirtyä sivuun joksikin aikaa ja levähtää.Se on minunkin vaihtoehtoni,koska palveleminen seurakunnassa ei ole mikään ON/OFF systeemi,että joko olet tai et ole.

Palvelemisesta ei myöskään pidä tehdä velvoitetta itselleen.Tiedätkö,että sinä olet juuri yhtä rakas Jumalan silmissä tekemäti mitään kuin palvelemalla jossain.

Me emme voi ostaa Jumalan rakkautta ja hyväksyntää ja jos et sitä tajua on sinun motiivisi palvella ehkä väärät?tarkastele niitä.Tiedän tasan tarkkaan vaikka tähän jättäisin palvelutehtäväni niin se ei muuta Isän rakkautta minua kohtaan,vain se liikauttaa Isän sydäntä kun me rakastamme häntä intohimoisesti koko sydämellämme.Se ei liikauta Jumalaa jos puurrat 10 palvelutehtävässäsi,se ei liikauta Jumalaa pätkääkään jos et ole ymmärtänyt sitä,että hänen rakkauttaan EI VOI OSTAA!