On kesäinen yö.Taustalla soi maallinen musiikki ja mies kuorsaa sohvalla...Elämääni...Sitä arkea!

Osaanko arvostaa sitä arkea mitä minä juuri nyt vietän?

Juuri kinailin ukkoni kanssa...

Koirat tappelivat...

Tylsää...

Huomaanko sitä hyvää mitä olen tänään kokenut?

En Jumala sitä en juuri NYT näe!Silti tiedän olet varjellut minut ja perheeni rakkaimpani ja jopa lemmikkini.Olet suojannut kotini...Niin minulla on koti maalla...Mitä minä sitten en näe?Mikä on kun näkökykyni on heikentynyt?Jumala ei se ole minun näkökykyni ne ovat minun tunteeni!

Miksi annan tunteideni hallita minua?Onko se oikein?

Jumala nostan katseeni sinuun ja kaikki tämä on pientä sen rinnalla mitä sinä olet minulle tehnyt!Jeesus mä rakastan sua koko sydämestäni ja sielustani,olet rakkain mulle!Sinä rakastat minua tunsin minä mitä tahansa,se ei vähennä rakkauttasi minuun ja vaikka sinä näet,että juuri nyt en näe sitä hyvää mitä minulla on niin silti rakastat minua yhtäpaljon!Wau!Siinä on sinun rakkautesi minulle!Rakkaus ei ole vain tunne,se on "MINÄ TAHDON"!!!